Tietoa veroista

EVAn Verokone laskee kokonaisveroasteesi. Kokonaisveroaste kertoo, mikä prosenttiosuus ansio- ja pääomatuloista menee valtion ja kuntien tuloveroihin, vakuutetun sosiaalivakuutusmaksuihin sekä arvonlisä- ja valmisteveroihin.

Kansantalouden tasolla veroaste kuvaa vuoden aikana kertyneiden verojen ja veroluonteisten maksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen eli kokonaistuotantoon. Näin laskettua veroastetta käytetään kansalaisten ja yritysten yhteenlasketun verorasituksen vertailussa. Kun verotulot käytetään julkisen sektorin menoihin, veroaste havainnollistaa myös julkisen sektorin kokoa kansantaloudessa.

Suomen kokonaisverorasitus kääntyi laskuun vuonna 2017, kun muun muassa työmarkkinajärjestöjen kolmivuotinen kilpailukykysopimus (kiky-sopimus) astui voimaan.

Vuonna 2020 veroastetta alensivat muun muassa koronapandemiasta johtunut yhteisöverotuoton supistuminen ja yksityisten alojen työnantajamaksujen tilapäinen alentaminen.

Vuonna 2021 veroasteen arvioidaan kohoavan, kun talouden veropohjat kääntyvät kasvuun ja yksityisille aloille myönnetyn tilapäisen työeläkemaksualennuksen takaisinperintä alkaa.

Kansainvälisissä vertailuissa Suomen veroaste on EU:n ja OECD-maiden korkeimpia.

Merkittävimmät verotulojen lähteet

Merkittävimmät verotulojen lähteet ovat arvonlisäverot, kunnallisvero, valtion yksityisiltä kansalaisilta perimä ansiotulovero sekä yritysten ja yhteisöjen maksama tulovero eli yhteisövero.

Arvonlisäveroja perittiin kaikkiaan 22 miljardia euroa vuonna 2020. Miltei yhtä iso veropotti tuli kuntien perimästä kunnallisverosta. Kotitalouksien maksama ansiotulovero tuotti valtiolle 5,7 miljardia euroa ja yritysten ja yhteisöjen maksoivat tuloveroa viisi miljardia euroa.

Tuloveroa peritään ansiotuloista, kuten palkoista, eläkkeistä ja eräistä muista tulonsiirroista. Sosiaalivakuutusmaksuja maksavat sekä työnantajat että palkansaajat. Yritysten ja yhteisöjen tulovero on yhteisövero.

Arvonlisäveron lisäksi valtion perimiin kulutusveroihin kuuluvat valmisteverot ja niihin rinnastettavat tuoteverot. Arvonlisäveroa peritään miltei kaikista kotitalouksien ostamista tavaroista ja palveluista.

Arvonlisäverokantoja on kolme. Yleinen arvonlisäverokanta on 24 prosenttia, elintarvikkeilla ja ravintolapalveluilla on alennettu 14 prosentin verokanta ja muun muassa lääkkeillä ja kirjoilla alennettu kymmenen prosentin arvonlisäverokanta.

Valmisteveroilla pyritään muun muassa ohjaamaan kulutustottumuksia. Valmisteveroja ovat muun muassa energiaverot, alkoholijuomavero, autovero ja tupakkavero.

Lisäksi Suomessa peritään erityistä veroa tietyistä palveluista, kuten pankkiveroa, vakuutusmaksuveroa, arpajaisveroa ja jäteveroa. Käyttöveroja taas ovat esimerkiksi ajoneuvovero, koiravero sekä riistanhoito-, kalastus-, pilkintä- ja metsänhoitomaksu.

Kireä verotus haittaa taloutta

Kireä verotus hidastaa talouskasvua.

Työn tekemisen kireä verotus vähentää palkansaajan halukkuutta osallistua työmarkkinoille. Lisäksi kireä työn verotus pienentää verojen jälkeisiä tuloja ja supistaa kulutukseen käytettävää rahamäärää.

Jos kulutustakin verotetaan korkeilla arvonlisä- ja valmisteverokannoilla, jää todellinen kulutus huomattavasti verojen jälkeistä tuloa pienemmäksi. Kulutusveroilla on haitallinen vaikutus varsinkin kotimarkkinoilla toimivien yritysten kasvuun.

Työnantajan korkeat välilliset työvoimakustannukset (työnantajamaksut) vähentävät työnantajien kykyä ja halua palkata uusia työntekijöitä.

Pääoman ja yritysten ankara verottaminen taas leikkaa pääoman tuottoa ja samalla vähentää investointeja. Pahimmillaan se johtaa yritysten ja sijoittajien siirtymiseen ulkomaille, jolloin menetämme työpaikkoja.

Kireällä verotuksella ja suurella maksurasituksella on negatiivinen vaikutus pitkän aikavälin talouskasvuun.

Kuluttaja pystyy vaikuttamaan jonkin verran kulutuskäyttäytymisellään siihen, miten suureksi hänen henkilökohtainen kokonaisveroasteensa muodostuu. Esimerkiksi vähentämällä auton käyttöä ja alkoholin nauttimista sekä lopettamalla tupakoinnin, kuluttaja voi merkittävästi pienentää kokonaisverorasitustaan.

Mihin verot käytetään?

Julkinen sektori kerää veroja ja veroluonteisia maksuja hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen ja sosiaalietuuksien rahoittamiseksi.

Palveluista tärkeimpiä ovat koulutus- ja terveydenhuolto- sekä sosiaalipalvelut. Kollektiiviset kulutusmenot, kuten poliisitoimen ja puolustusvoimien ylläpito sekä infrastruktuurin, kuten teiden, viemäreiden ja sähköverkkojen rakentaminen, vievät myös oman siivunsa verokertymästä.

Sosiaalimenoihin luetaan eläke-etuudet, työttömyys- ja sairausvakuutusturva sekä lukuisat sosiaaliavustukset.

© EVA 2022