Tietoa veroista

EVAn Verokone laskee kokonaisveroasteesi. Kokonaisveroasteesi kertoo, mikä prosenttiosuus tuloistasi menee valtion tuloveroihin, kunnallisveroon, arvonlisä- ja valmisteveroihin sekä sosiaalivakuutusmaksuihin (mukaan lukien työnantajan maksut).

Kansantalouden tasolla veroaste kuvaa kaikkien verojen ja veroluonteisten maksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen eli kokonaistuotantoon. Näin laskettua veroastetta käytetään kansalaisten ja yritysten yhteenlasketun verorasituksen vertailussa.

Vaikka veroaste ei kansantalouden tasolla ole aivan tarkka, se kuvaa silti hyvin kokonaisverotuksen tasoa. Kun verotulot käytetään julkisen sektorin menoihin, veroaste havainnollistaa myös julkisen sektorin kokoa kansantaloudessa.

Suomen kokonaisverorasitus alenee vuonna 2017 selvästi kun sekä yritysten että kotitalouksien verotus kevenevät.

Veroastetta käytetään myös kansainvälisissä vertailuissa. Suomen veroaste on EU:n ja OECD-maiden korkeimpia.

Merkittävimmät verotulojen lähteet

Merkittävimmät verotulojen lähteet ovat arvonlisäverot, kunnallisvero, valtion ansiotulovero ja yhteisövero. Arvonlisäveroja perittiin kaikkiaan 18,8 miljardia euroa vuonna 2014.

Miltei yhtä iso veropotti tuli kuntien perimästä kunnallisverosta. Sen sijaan valtion ansiotuloveron sekä yhteisöveron kertymät olivat vajaat 11 miljardia euroa vuonna 2014.

Tuloveroa peritään ansiotuloista kuten palkoista, eläkkeistä ja eräistä muista tulonsiirroista. Sosiaalivakuutusmaksuja maksavat sekä työnantajat että palkansaajat. Yritysten ja yhteisöjen tulovero on yhteisövero.

Arvonlisäveron lisäksi valtio perimiin kulutusveroihin kuuluvat valmisteverot ja niihin rinnastettavat tuoteverot. Arvonlisäveroa peritään miltei kaikista kotitalouksien ostamista tavaroista ja palveluista.

Arvonlisäverokantoja on kolme: yleinen arvonlisäverokanta on 24 prosenttia, elintarvikkeilla ja ravintolapalveluilla on alennettu 14 prosentin verokanta ja muiden muassa lääkkeillä ja kirjoilla alennettu 10 prosentin arvonlisäverokanta.

Valmisteveroilla pyritään muun muassa ohjaamaan kulutustottumuksia. Niitä ovat muiden muassa energiaverot, alkoholijuomavero, autovero ja tupakkavero.

Lisäksi Suomessa peritään erityistä veroa tietyistä palveluista, kuten pankkiveroa, vakuutusmaksuveroa, arpajaisveroa ja jäteveroa. Käyttöveroja taas ovat esimerkiksi ajoneuvovero, koiravero sekä riistanhoito-, kalastus-, pilkintä- ja metsänhoitomaksu.

Kireä verotus haittaa taloutta

Kireä verotus hidastaa talouskasvua.

Työn tekemisen kireä verotus vähentää palkansaajan halukkuutta osallistua työmarkkinoille. Lisäksi kireä työn verotus pienentää verojen jälkeisiä tuloja ja supistaa kulutukseen käytettävää rahamäärää.

Jos kulutustakin verotetaan korkeilla arvonlisä- ja valmisteverokannoilla, jää todellinen kulutus huomattavasti verojen jälkeistä tuloa pienemmäksi. Kulutusveroilla on haitallinen vaikutus varsinkin kotimarkkinoilla toimivien yritysten kasvuun.

Työnantajan korkeat välilliset työvoimakustannukset (työnantajamaksut) vähentävät työnantajien kykyä ja halua palkata uusia työntekijöitä.

Pääoman ja yritysten ankara verottaminen taas leikkaa pääoman tuottoa ja samalla vähentää investointeja. Pahimmillaan se johtaa yritysten ja sijoittajien siirtymiseen ulkomaille, jolloin menetämme työpaikkoja.

Kireällä verotuksella ja suurella maksurasituksella on hyvin voimakas negatiivinen vaikutus pitkän aikavälin talouskasvuun.

Kuluttaja pystyy vaikuttamaan jonkin verran kulutuskäyttäytymisellään siihen, miten suureksi hänen henkilökohtainen kokonaisveroasteensa muodostuu. Esimerkiksi vähentämällä auton käyttöä sekä alkoholin nauttimista sekä lopettamalla tupakoinnin, kuluttaja voi merkittävästi pienentää kokonaisverorasitustaan.

Mihin verot käytetään?

Julkinen sektori kerää veroja ja veroluonteisia maksuja hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen ja sosiaalietuuksien rahoittamiseksi.

Palveluista tärkeimpiä ovat koulutus- ja terveydenhuolto- sekä sosiaalipalvelut. Kollektiiviset kulutusmenot kuten poliisitoimen ja puolustusvoimien ylläpito sekä infrastruktuurin, kuten teiden, viemäreiden ja sähköverkkojen rakentaminen vievät myös oman siivunsa verokertymästä.

Sosiaalietuuksiin luetaan eläke-etuudet, työttömyys- ja sairausvakuutusturva sekä erilaiset perhe-etuudet.

© EVA 2017