Tietoa veroista

EVAn Verokone laskee kokonaisveroasteesi. Kokonaisveroasteesi kertoo, mikä prosenttiosuus tuloistasi menee valtion tuloveroihin, kunnallisveroon, arvonlisä- ja valmisteveroihin sekä sosiaalivakuutusmaksuihin (mukaan lukien työnantajan maksut).

Kansantalouden tasolla veroaste kuvaa vuoden aikana kertyneiden verojen ja veroluonteisten maksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen eli kokonaistuotantoon. Näin laskettua veroastetta käytetään kansalaisten ja yritysten yhteenlasketun verorasituksen vertailussa. Kun verotulot käytetään julkisen sektorin menoihin, veroaste havainnollistaa myös julkisen sektorin kokoa kansantaloudessa.

Suomen kokonaisverorasitus kääntyi laskuun vuonna 2017 kun mm. työmarkkinajärjestöjen kolmivuotinen kilpailukykysopimus (kiky-sopimus) astui voimaan. Kiky-sopimus alensi työnantajamaksuja ja nosti palkansaajien sosiaalivakuutusmaksuja. Palkansaajien kohonneen maksurasituksen kompensoimiseksi palkkatulojen verotusta kevennettiin. Vuonna 2021 vero-ja maksukertymän suhde bruttokansantuotteeseen ennustetaan pysyvän likimain ennallaan.

Kansainvälisissä vertailuissa Suomen veroaste on EU:n ja OECD-maiden korkeimpia.

Merkittävimmät verotulojen lähteet

Merkittävimmät verotulojen lähteet ovat arvonlisäverot, kunnallisvero, valtion henkilöasiakkailta perimä ansiotulovero sekä yritysten ja yhteisöjen maksama tulovero.

Arvonlisäveroja perittiin kaikkiaan 21,3 miljardia euroa vuonna 2018. Miltei yhtä iso veropotti tuli kuntien perimästä kunnallisverosta. Kotitalouksien maksama ansiotulovero tuotti valtiolle 6,5 miljardia euroa ja yritysten ja yhteisöjen maksoivat tuloveroa vajaat kuusi miljardia euroa.

Tuloveroa peritään ansiotuloista kuten palkoista, eläkkeistä ja eräistä muista tulonsiirroista. Sosiaalivakuutusmaksuja maksavat sekä työnantajat että palkansaajat. Yritysten ja yhteisöjen tulovero on yhteisövero.

Arvonlisäveron lisäksi valtio perimiin kulutusveroihin kuuluvat valmisteverot ja niihin rinnastettavat tuoteverot. Arvonlisäveroa peritään miltei kaikista kotitalouksien ostamista tavaroista ja palveluista.

Arvonlisäverokantoja on kolme: yleinen arvonlisäverokanta on 24 prosenttia, elintarvikkeilla ja ravintolapalveluilla on alennettu 14 prosentin verokanta ja muiden muassa lääkkeillä ja kirjoilla alennettu 10 prosentin arvonlisäverokanta.

Valmisteveroilla pyritään muun muassa ohjaamaan kulutustottumuksia. Niitä ovat muiden muassa energiaverot, alkoholijuomavero, autovero ja tupakkavero.

Lisäksi Suomessa peritään erityistä veroa tietyistä palveluista, kuten pankkiveroa, vakuutusmaksuveroa, arpajaisveroa ja jäteveroa. Käyttöveroja taas ovat esimerkiksi ajoneuvovero, koiravero sekä riistanhoito-, kalastus-, pilkintä- ja metsänhoitomaksu.

Kireä verotus haittaa taloutta

Kireä verotus hidastaa talouskasvua.

Työn tekemisen kireä verotus vähentää palkansaajan halukkuutta osallistua työmarkkinoille. Lisäksi kireä työn verotus pienentää verojen jälkeisiä tuloja ja supistaa kulutukseen käytettävää rahamäärää.

Jos kulutustakin verotetaan korkeilla arvonlisä- ja valmisteverokannoilla, jää todellinen kulutus huomattavasti verojen jälkeistä tuloa pienemmäksi. Kulutusveroilla on haitallinen vaikutus varsinkin kotimarkkinoilla toimivien yritysten kasvuun.

Työnantajan korkeat välilliset työvoimakustannukset (työnantajamaksut) vähentävät työnantajien kykyä ja halua palkata uusia työntekijöitä.

Pääoman ja yritysten ankara verottaminen taas leikkaa pääoman tuottoa ja samalla vähentää investointeja. Pahimmillaan se johtaa yritysten ja sijoittajien siirtymiseen ulkomaille, jolloin menetämme työpaikkoja.

Kireällä verotuksella ja suurella maksurasituksella on voimakas negatiivinen vaikutus pitkän aikavälin talouskasvuun.

Kuluttaja pystyy vaikuttamaan jonkin verran kulutuskäyttäytymisellään siihen, miten suureksi hänen henkilökohtainen kokonaisveroasteensa muodostuu. Esimerkiksi vähentämällä auton käyttöä sekä alkoholin nauttimista sekä lopettamalla tupakoinnin, kuluttaja voi merkittävästi pienentää kokonaisverorasitustaan.

Mihin verot käytetään?

Julkinen sektori kerää veroja ja veroluonteisia maksuja hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen ja sosiaalietuuksien rahoittamiseksi.

Palveluista tärkeimpiä ovat koulutus- ja terveydenhuolto- sekä sosiaalipalvelut. Kollektiiviset kulutusmenot kuten poliisitoimen ja puolustusvoimien ylläpito sekä infrastruktuurin, kuten teiden, viemäreiden ja sähköverkkojen rakentaminen vievät myös oman siivunsa verokertymästä.

Sosiaalimenoihin luetaan eläke-etuudet, työttömyys- ja sairausvakuutusturva sekä lukuisat sosiaaliavustukset.

© EVA 2021